Vapaus on valttia

Noniin nyt on Kiinaa tutkailut jo n 15 paivan ajan ja varsin nopeasti kavi selvaksi, etta viisumin pidennys on valttamaton. Kiina on meinaan niin iso maa ja taalla on ihan liikaa tekemista. Minka tahansa provinsin tai kaupungin otatkin kohteeksi, niin varmasti saat paivan tai kaksi kulumaan helposti. 8 paivan Pekingissa riutumisen jalkeen me valitsimme summamutikassa Henanin Provinsin ja Zengzhoun kaupungin, joka oli sopivasti matkamme varrella Xianin kaupunkiin. Sielta sitten loytyi Dengfeng niminen kaupunkin kauniine kalliokukkuloineen tai vuorineen niin kuin paikalliset sanoo ja majapaikasta 10 minuutin kavelymatkan paassa sijaitis Shaolin temppelit, mista Kung Fu on siis kotoisin. Aivan mahtavaa. Ja hienoa on myos, etta saan matkustaa ihmisen kanssa joka on myos kiinnostunut kamppailulajeista. Tuon alueen koluaminen oli siis ehdoton must. Paikka sijaitsi laaksossa kahden pyhanvuoren valissa jotka ovat Shaolin vuori ja Song Shan mika symboloi maata viidesta elementista (maa, puu, tuli, metalli, vesi). Pyhasta mielikuvasta huolimatta paikka on aikamoinen turistirysa. Tosin lansimaalaisia ei onneksi ollut paljoa paikan paalla, mutta kiinalaisia sitakin enemman. Paivaamme kuului siis tuon pyhanvuoren valloitus, mika kuvien perusteella tulisi olemaan aika vaikuttava kokemus ja tietenkin temppeli alueen tutkailu. Aloitimme paivamme arvioimalla paikallisia Wushu (nykyaikaistettu versia Kung Fusta) oppilaita. Alueella on siis Shaolin munkkien lisaksi iso kamppailu koulu jossa syntyvat Kiinan tulevaisuuden taistelutahdet. Hetken pahkailtyamme tulimme siihen tulokseen, etta Trevorin sidekick ja minun suorat polvet kylla pieksevat kenet vaan noista pikku yrittajista. Hauskahan heita oli katsoa ja meno oli paikka paikoin hyvinkin nayttavaa. Itse aidot Shaolin munkit pysyivat piilossa jossain temppeli muurien sisalla. Paatimme porukassa hoitaa paivan rankimman osuuden ekaksi, eli vuoren valloituksen. Koska olemme Males in our Prime, emme siis todellakaan aikoneet kayttaa mitaan kaapelikarryja vuoren paalle paasemiseksi, vaan nousta tuon n 500 metrin korkeuseron pakaralihaksilla ja pohkeilla. Ilmasto tuolla Henanissa oli tahan tarkoitukseen erittain hyva. Lamminta oli, mutta ei liian kuuma ja kosteuskin oli siedettava. Nousu sujui hyvin ja Will viela halveksui pyhaavuorta poltelemalla tupakkia nousun aikana. No hyva treeni tuosta kuitenkin saatiin. Vuoren paalta sitten alkoin n 2 tunnin yhden suuntainen vaellus seinamaan hakattua kulkuvaylaa pitkin toiselle puolelle. Maisemat olivat erittain nayttavia niin kuin kuvista olimme jo otaksuneet. Kokonais aika oli noin 5 tuntia vuoren laelta edes takaisin. Tama oli hyvaa harjoitusta, silla lisaa olisi luvassa. Olemme meinaan valinneet seuraavaksi kohteeksi vuoren nimelta Wudang shan mika tulee olemaan paljon raskaampi kokemus (tamakin pyha vuori). Vuorivaulluksen jalkeen Will ja Trevor lahtivat alas koluamaan temppeli aluetta ja mina jain viela vuorelle palloillemaan hetkeksi. Itse en siis taman takia ehtinyt temppeleihin jotka olivat jo sulkeutuneet kun paasin alas. No kaikkihan ne nayttaa samalta, naat yhden niin olet nahnyt ne kaikki. Tahan tosin on pakko kertoa lausahdus minka yksi Guest housemme tyon tekija tokaisi meille kun han yritti muistaa meidan kolmen nimia. ‘Te kaikki lansimaalaiset naytatte niin samalta, teilla on samanlaiset suuret silmat ja kaikkea’ hetken jouduimme naureskelemaan. Se Shaolin temppeleista. Seuraavaksi suuntana Xian ja Terracotta soturit.

Matkamme jatkui taas junalla ja siella edullisimmassa luokassa muiden rahvaiden seassa. Luokassa missa penkit on kovat ja selkanoja hieman etukenossa varmistamassa sen, etta et varmasti nuku ja etta asento vaihtuu 10 minuutin valein. Lisaksi on mukava kuunnella kun kiinalais herrat vetelee aivolimalaukauksia ja niistamisia siina korvan juuressa. Ja tama kaikki siis tapahtuu junan lattialle. On siina ihmettelemista. No uskon tuon tavan joka tapauksessa tarttuvan hyvin nopeasti itseeni. Junan vessatkin olivat varsin miellyttavia, niinkin miellyttavia, etta hetken tutkailun jalkeen Trevor paatti paastaa paineensa ylitse pursuavan reijan sijasta suoraan lavuaariin. Mina ja Will jatimme tuon homman ja myos juomisen suosiolla valiin. Lisaksi junissa on varsin hyvia rautatieyhtion palkkaamia kaupustelijoita ketka ihan pokkana vetavat 15 minuutin myyntipuheita ja huutamalla, etta varmasti kaikki kuulevat. Kauppa tavara koostuu puhemies Maon kuvista, hammasharjoista, kalsareista ja lasten leluista, mitka tosin nauttavat menevat varsin hyvin kaupaksi. Ihme porukkaa.
Hyvin nukutun yon paatteeksi saavuimme Xianiin ja heti asemalla oli vastassa Guest Housemme tyontekija (tama sama hyva muistinen tytto, kuka sanoi etta me naytamme niin samalta.) Majapaikkamme osoittautui erittain miellyttavaksi ja olemme olleet taalla nyt kolme yota.

Taalla Xianissa olemme nahtavyyksista kayneet katsomassa vain nuoTerracotta soturit, mika oli ihan vaikuttava kokemust tarkkoine yksityis kohtineen. Ja sisaankin paastiin puoleen hintaan ajokorttia heiluttelemalla ja hokemalla, etta Student student. Terracotta soturien historiasta voitte kayda itse lukemassa lisaa. Minulla ei ole muuta sanottavaa kuin, etta ‘Mina olen 13 vuotias Kiinan ensimmainen Valtias ja mina haluan 10 000 sotilaasta ja hevosesta koostuvan armeijan viimeiselle matkalleni ja sen jalkeen kun homma on valmis mina tapatan teidat tyomiehet, etta ette voi tehda mitaan samanlaista kenellekkaan toiselle!’ Okei. Loppu aika Xianissa on mennyt viisumin pidennyksiin liittyvien tietojen hankinnassa. Hommeli on suht simppeli. Joko kayt rajan ulkopuolella ja anot uuden visan tai teet uuden hakemuksen yleisesta turvallisuudesta vastaavassa yksikossa ja todistat etta sinulla on 100dollaria jokaiselle paivalle mika sinulle myonetaan. Eli 3000 dollaria. Vahimmais aika mita tuohon menee on n 3-5paivaa. Tietenkin anot visan vasta viime tinkaan, etta saat tayden mahdollisen hoydyn poidennyksesta. Lisaksi olemme kayneet erittain tiukkoja neuvotteluja yhteisen jatkomme suhteen. Haluamme tehda melkein 10 000 tuhannen kilometrin lenkin ja kukaan meista ei halua joustaa niissa kohteissa mita olemme valinneet kierrettavaksi. Lisaksi Will haluaa viettaa viikon Hanain saarella ja mina viikon Yangshuossa. Suunnitelmiimme siis kuuluu vaeltamista Yannanin provinsissa, Itselleni siis makoilua Yangshuossa ja jos jaksan niin menen Willin seuraksi Hanain saarelle. Trevor taas ei jaksa olla kummassakaan paikassa viikkoa niin han todennakoisesti ravaa viikon tuota valia. Eteleasta taas jatkamme ylos Yanzi joelle ja matkaamme myotavirtaan kohti Wudania missa aiomme valloittaa tarumaisen Wuhan sanin Taichivuoren. Tahan romanttiseen kokemukseen yhteinen n 2 kuukaudan matkamme siis paattyykin.Trevor jatkaa Koreaan, Will Macaun kautta Sydneyhin (vain hetkeksi, ehka naemme hanta taas myohemmin) ja mina jatkan taman hetkisen suunnilmani mukaan Tibetin kautta Nepaliin ja sielta pohjois-Intiaan, mista lennan Bangkokkiin vastaan ottamaan Annia ja viettamaan syntymapaiviani (kaikki tervetulleita). Tama suunnitelma vaatii viela hirveasti tyota silla en ole saanut kontakeiltani vastauksia Tibetin matkan suhteen. No katsotaan mita tulevaisuus tuo. Vapaushan on valttia. Tosin minun suunnitelmiini vaikuttaa hirveasti tuo alkava monsuuni kausi. Toivon paasevani Intiaan ja loytavani sielta hieman kuivemman ja viileamman kolon missa vietan loppu aikani ennen Thaimaata ja jalleen nakemisia.

Tama talta eraa. Klo 22.00 starttaamme junalla kohti Yannania ja Kunmingin kaupunkia. Matka aika on noin 36 tuntia ja kilometreja tulee n 2000. Siispa palaamisiin ja toivotaan, etta takatalvi vaistyy siella ennen Juhannusta ;). Tiger Leaping Gorge here we come!