Long story short.

Kiinassa ollaan, vihdoinkin. Saavuttiin tanne 4 paivaa sitten ja kylla elama nyt maittaa. Heti rajan ylityksen jalkeen tuli tunne, etta Aasia vihdoinkin! Ja tunne vaan voimistu kun saavuttiin Pekingiin. Ilma on lammin, mutta ei kostea, juuri sopiva lumenvalkoisen suomalaisen ottaa hieman aurinkoa ja totutella myohempaa tappokuumuutta varten.

Mutta nyt hieman ajassa taakse pain ja viela hetkeksi Mongoliaan.
Mongolaihan oli ihan kaunis paikka. Maisemat vaihtelivat paasosin aavikoista kaliokkoihin ja tuntureihin. Oli toki mahtavaa kokea Gobin aarettomyys ja dominoiva tuuli, vaeltaa kauniissa maastossa ja nahda uskomattoman laajoja nurmikkotasankoja, mutta paikat joissa kavimme olivat aika vaikeasti tavoitettavissa ja matkustus oli suht rankkaa ja hidasta seka yksitoikkoista, tosin oluen ja hyvanseuran turvin tastakin selvittiin. Ja ehka tahan fiilikseen nyt vaikuttaa kaikki se mita Mongoliassa tapahtuija niiden jalkipuinti porukan ja Guest Housen kanssa. Nyt siis tunne vain helpotusta paikan vaihdosta ja innolla katson tulevaan. Ehka myohemmin Mongoliakin paasee ansaitsemalleen paikalle. Paljon hyvia muistoja toki jai ja aivan uskomattoman hyvien tyyppien kanssa sain (ja saan vielakin) viettaa aikaa. Varmaa on se, etta Mongolia ei unohdu koskaan! Haluan listata tahan mieleen painuneita muistoja. Naimme todella paljon elaimia niiden omassa ymparistossaan. Isoja vaeltavia hevos, lammas ja kameli laumoja. Korppikotkia, kotkia, maaoravia, jakkeja ja jotain antiloopiin tyyppisia elukoita jotka pinkoivat aivan uskomattoman kovaa meita karkuun. Kauneimmat muistot jai hevosvaelluksen vikoilta paivilta jollain naimme yli sadanhevosen juoksevan ohitsemme (video tulee tasta myohemmin) laiduntamaan laheisille kukkuloille. Ja seuraavana aamuna kun olin kavelylla eraassa isossa laaksossa, mita ymparoi vehreat kukkulat, niin nain yhteensa 9 kotkaa lentamassa eripuolillani, taivaalla kuu ja aurinko seka syvan sininen taivas. Olo oli aika herkka ja ehka juuri noihin muistoihin haluankin koko Mongolian jaavan. Ajatonmaa ajattomassa kauneudessa ja ihmiset todellakin elavat viela oikeaa paimentolais elamaa Ulan Batorin ulkopuolella paimentaen hevosilla laumojaan.

Nyt Kiina!

Pekingissa olemme siis nyt viidetta paivaa. Rajan ylitys tapahtui helposti ilman kommelluksia. Viranomaiset olivat todella ystavallisia. Kaikille tehtiin pieni muotoinen terveystarkastus, mika koostui yhden kaavakkeen taytosta ja kuumeen mittauksesta. Ilmeisesti tama liittyy naihin influensoihin.
Pekingiin saavuimme perjantaina 22.5 kello 14.00. Ja varaamamme majapaikkakin loytyi helposti. Asustelemme siis lahella Tienanmenin aukiota ja kiellettya kaupunkia. Sanky maksaa 6 ekii ja paikka on erittain viihtyisa. Oikeastaan mitaan emme ole taalla viela ehtineet tehda. 2 paivaa olemme ettineen kannettavia, mitka on nyt ostettu ja eilisen paivan vietimme Kielletyssa kaupungissa. Kavimme myos Hollantilaisen Kevinin kanssa todistamassa muiden kiinalaisten kanssa lipun laskua. Uskomattoman tylsa tapahtuma Tienanmenin aukiolla. Lippu siis alaskettiin alas muittamutkitta ja sita oli todistamassa n. 200 kiinalaista joista suurin osa turisteja muista kaupungeista. Tama sama toistuu kuulemma aamullakin, kun lippu nostetaan. Huhhu. No jotain hauskaakin tapahtui. Saimme Kevinin kanssa maistaa palan julkisuutta. Ainakin 15 eri ryhmaa tuli kuvauttamaan itsensa meidan kanssa: kainalosta loytyi vaihtelevasti lapsia, nuoria, vaimoja ja pappoja. Aluksi tuo oli ihan hauskaa, mutta loppujen lopuksi olo alkoi tuntua apinalta elaintarhassa, erittain avartava ja rikastuttava kokemus siis.
Tama kaupinki on kaikin puolin siisti ja helposti lahestyttava. Matkustus sujuu mukavasti metrolla, mika on nopea ja halpa. Ilma tosin on todella saasteinen, mutta ei niinkaan haiseva. Tanaan olisi tarkoitus vain ajella metrolla ja katsella milta kaupunki nayttaa ja huomenna Grate wallille. Lahi aikojen suunnitelmissa on matkustaa koilis-Kiinaan, Pohjois Korean ja Kiinan rajalle, missa sijaitsee Kiinan suurin Luonnon puisto. Katsotaan mihin paadytaan, sehan matkkustamisessa on hienointa, etta suunnitelmia voi muuttaa vaikka joka paiva ja sehan minulta onnistuu!

Blogia on hieman vaikeampi tayttaa silla Kiinan ihmisten tasavalta on blogannut Blogger.com kayton, joten ystavamme Heikki (kiireidensa keskella) auttaa minua taman kanssa. Kuvia on tulossa lisaa parin paivan sisaan, niita on meinaan kertynyt aikamoinen maara.

Siella on kuulemma ollut jo aika moisen lampimat saat ja kesa tekee tuloaan oikein kunnolla. Puissa on lehtia ja nurmikko tuoksuu. Aivan mahtavaa! Nauttikaa olostananne, lammosta ja halailkaa toisianne! Palataan taas.